Tiede-lehdessä (13/2021) oli mielenkiintoinen artikkeli alkukantaisesti elävistä metsästäjä-keräilijöistä, joita yhä maapallolta löytyy. Ehkä tunneituin tällainen ryhmä on Tansaniassa elävä hadza-heimo, joka elää yhä täysin luonnon varassa. Hadzojen elinajanodote on vain 33 vuotta, mutta tämä johtuu pitkälti suuresta lapsikuolleisuudesta. Aikuisuuteen selvitessään hadzat elävät yleensä 60-70- tai jopa 80-vuotiaaksi ilman lääkkeitä huolimatta ympäristöstä, jossa kulkutaudit, isot haavat ja yhteenotot muiden yhteisöjen kanssa ovat usein kohtalokkaita. Hadzojen keskuudessa nimittäin ei juuri edes tunneta sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta tai korkeaa verenpainetta, jotka länsimaissa ovat valitettavan yleisiä kuolinsyitä, tai tekijöitä niiden taustalla.
Hadza-heimojen elämää on tutkittu paljon, ja ainakin nämä seikat näyttävät vaikuttavan olellisesti niiden elämään ja selittävän terveyttä ja pitkää ikää:
- Liikunta: Hadzat kävelevät päivittäin kymmenkunta kilometriä, ja metsästys ja keräily pakottavat ne liikkumaan liikkumaan. Tutkimusten mukaan hadzan vuorokausi sisältää ainakin pari tuntia reipasta tai raskasta liikuntaa. Saman määrän saa harvempi suomalainen edes viikkotasolla. Liikunnan on todettu ehkäisevän matala-asteista tulehdusta, joka jyllää monien länsimaisten elimistössä ja aiheuttaa sairauksia. Liikunta myös tukee immuunijärjestelmää ja ehkäisee syöpiä. Hadzat oleskelevat paljon myös paikallaan, mutta koska he eivät omista tuoleja, he istuvat syväkyykyssä. Tässä asennossa reisilihakset tekevät 5-10 kertaa enemmän töitä, mikä mm. laskee huomattavasti veren triglyseriditasoja. Valitettavan moni suomalainen ei edes pääse kunnolla kyykkyyn, mikä on usein seurausta liiasta istumisesta.
- Ravinto: Hadzojen päivittäinen energiankulutus on keskimäärin samaa tasoa kuin länsimaissakin. Metsästäjä-keräilijöiden perusaineenvaihdunta (eli energiankulutus täydellisessä levossa) on kuitenkin pienempi kuin länsimaalaisilla. Tämä on tutkijoiden arvion mukaan ainakin osittain luonnonvalinnan ansiota. Merkittävää on siis, että metsästäjä-keräilijät säästävät tällä tavoin enemmän energiaa liikkumiseen. Tullakseni kuitenkin ruokailuun, muinaisajan ihmiset söivät aina sitä, mitä oli saatavilla. Ainoa juoma oli vesi (eikä ihminen fysiologisesti muuta tarvitsekaan). Merkittävä ero moderniin ruokavalioon on suuri: ei viljoja, ei maitotuotteita, ei puhdistettua sokeria, ei prosessoituja kasviöljyjä eikä alkoholia. Näistä elintarvikkeista esim. yhdysvaltalaiset saavat 70 % energiastaan tänä päivänä. Myös hedelmät ovat luonnossa vähemmän jalostettuja ja siten myös vähemmän makeita. Myös kuidun saanti on esim. hadzoilla noin viisinkertainen suomalaisiin verrattuna. Kuidut, kausivaihtelu ja ruuan puhtaus aiheuttavat myös sen, että metsästäjä-keräilijöiden suoliston mikrobisto on erinomainen, eikä tulehduksellisia suolistosairauksia kuten IBS:a tiettävästi esiinny.
- Paasto: Esimerkiksi hadzoille koko aamiaisen käsite on outo. Vaikka säännöllisyys ruokavaliossa on (länsimaisella ruokavaliolla) monien tutkimusten mukaan hyvästä, ei tutkimuksissa olla havaittu näyttöä siitä, että aamiaisen pois jättäminen johtaisi painon nousuun tai että aamiaisen syöminen edistäisi painonpudotusta. (Päinvastoin, nykyään paaston terveyshyödyistä alkaa olla melko paljonkin näyttöä.) Hadzat lähtevät aamulla metsästämään tyhjin vatsoin, löytävät päivän aikana ehkä muutaman marjan, mutta syövät usein vain yhden kunnollisen aterian ilta-aikaan. Tämäkin toki vaihtelee vuodenajan mukaan, ja olellista mielestäni onkin, että ihmiskeho sopeutuu muutoksiin ja syömättömyyteen varsin hyvin.
- Yhteisöllisyys ja stressittömyys: Ihminen on laumaeläin, ja tämä on hadzoille itsestäänselvyys. Länsimaissa ihmiset elävät todella paljon yksin, vaikka sosiaalisuus on olennaista hyvinvoinnillemme. Metsästäjä-keräilijöillä on aikaa perhelleen ja lapsilleen, eivätkä urahuolet paina. Hadzat eivät välitä köyhyydestä, murehdi rahasta tai tavoittele suuria vaurauksia. He ovat onnellisia siitä, mikä oikeasti on tärkeää: läheisistä ihmisistä ja perheestä. Hadzat ovat minimalisteja, ja se voi olla yksi avain merkitykselliseen elämään. Hyvä on, en sano, etteikö hadzoilla voisi olla stressiä. Jos esimerkiksi ruokaa ei tahdo löytyä tai vihollinen tunkeutuu leiriin, on se varmasti stressaavaa. Stressi ei kuitenkaan ole kroonista ja jatku vuositolkulla yhtäjaksoisesti.
Pitäisikö sinun ja minun nyt siis muuttaa metsään asumaan ja alkaa elämään luonnon armoilla? Miksipä ei? On sekin vaihtoehto, mutta uskon, että voit myös säilyttää nykyisen elintasosi ja oppia jotain hadzoilta, ainakin hyvinvoinnin suhteen. Ota liikunta jollain tapaa osaksi arkeasi, nouse silloin tällöin tuolilta, suosi puhdasta ruokaa ja laadukkaita raaka-aineita, pidä joskus edes lyhyitä 12h paastoja, vietä aikaa läheistesi kanssa ja muista, että elämä on muutakin kuin työtä ja suorittamista.
Toivotan sinulle tervettä, maanläheistä ja merkityksellistä loppuvuotta!