Sain Viisas Elämä -kustantamolta luettavaksi James Nestorin kirjan Hengitys - Uutta tietoa kadonneesta taidosta. Puhuin juuri Paras versio sinusta -podcastissani jaksossa 11, että hengitys todella kiehtoo minua ja haluaisin opiskella asiasta lisää. Stalkkaattekohan Viisas Elämä -kustantamo minua? :D Mutta eipä se haittaa. Tässä blogikirjoituksessa kerron, mitä opin tästä kadonneesta taidosta luettuani tämän kirjan.
--
Hengitys on todella kadonnut taito. Tiesitkö, että metsästäjä-keräilijäihmisen hengitystiet olivat huomattavasti tilavammat kuin nykyihmisellä. Tiedetään, että kymmeniätuhansia vuosia sitten ihmisillä oli melko virheettömät hampaat. Ei ollut tekohampaita, hammasproteeseja, eikä hampaita harjattu kahdesti päivässä. Miksi nykyään siis pitäisi harjata hampaat kahdesti päivässä ja pureskella xylitol-purukumia aterian jälkeen? Tämä, sekä nykyihmisen hengitysteiden ahtaus johtuvat molemmat ravinnostamme. Siinä missä metsästäjä-keräilijä saattoi käyttää vuorokaudesta parikin tuntia ruokansa pureksimiseen, ei nykyihmisen tarvitse juuri enää jauhaa ruokaansa. Ruoka tänä päivänä on monesti pehmeää, ja pureskelu jää vähälle. Maanviljelyn yleistymisestä lähtien ihmisen hengityskanavat ovat ahtautuneet juuri ruokailutottumusten myötä. Suu ja hengityskanavat ovat vahvasti kytkösksissä toisiinsa, eikä siten ihme, että näiden kahden välillä piilee selvä syy-seuraussuhde. On myös tutkittu, että lapset, joiden rintaruokinta lopetetaan ennenaikaisesti, kärsivät enemmän tukkoisuudesta ja ylähengitystieoireista. Luuston kasvun kannalta tärkein aika on noin 20-vuotiaaksi saakka, mutta luumassaa voi lisätä ja muokata aina noin 70-vuotiaaksi asti. Ei siis muuta kuin pureksimaan ;)
Suu kiinni! Jos jotain tästä blogikirjoituksesta haluan, että muistat, se on tämä! Vielä lääketieteenkin piireissä ajatellaan nykyäänkin, että on aivan sama hengitätkö nenän vai suun kautta, mutta tämän kirjan perusteella asia ei ole todellakaan niin. Nenämme on tarkoitettu hengittämiseen ja suu on vain varakeino! Kokeile vaikka tehdä niin kuin kirjailija, eli laitat kymmenen päivän ajaksi tupot molempiin sieraimiisi, ja katsot, mihin olotilasi muuttuu. Uskon, ettet ole kovin rentoutunut. Liika suun kautta hengittäminen mm. nostaa verenpainetta ja alentaa sykevälivaihtelua, ja lisäksi aineenvaihdunta ja monet kognitiiviset taidot heikkenevät. Jo monissa muinaisissa itämaisissa kulttuureissa on tiedostettu nenähengittämisen hyödyt, ja suuhengittämisen haitat. Tämä on yksi syy, miksi hengitystä voi kutsua kadonneeksi taidoksi: Katsopa ihmisiä kadulla. Moniko hengittää suun kautta? Saatat yllättyä.
Myös uloshengitys alkaa olla kadotettu taito. Moni hengittää tänä päivänä todella pinnallisesti, eikä puhalla keuhkojaan läheskään tyhjäksi. Kirja kertoi mm. tarinoita ihmisistä, jotka paransivat potilaita esim. keuhkolaajentumasta vain opettamalla heitä hengittämään paremmin, ja nimenomaan opettamalla heille uloshengitystä. Optimaalinen hengitysrytmi olisi 5,5 sekuntia sisään ja 5,5 sekuntia ulos, jolloin minuuttiin mahtuu 5,5 hengitystä, ja keuhkoihin virtaa minuutissa noin 5,5 litraa ilmaa. Tärkeää on kuitenkin hengittää melko syvään ja rauhallisesti. Pinnallinen hengitys vaatii enemmän vaivaa, ja tuo vähemmän hyötyjä.
Toisinaan kuitenkin myös enempi hengittäminen on hyväksi, ja myös hengityksen pidättämisellä on omat hyötynsä. Lyhyen hetken kestävä syvähengitys voi olla todella terapeuttista, ja kokeneet hengittäjät kykenevät syvähengityksen avulla jopa ohjailemaan omia elintoimintojaan. Tästä esimerkkinä hollantilainen jäämies Wim Hof, joka on mm. maannut jääkylmässä ammeessa tunnin ja 52 minuuttia ilman mitään merkkejä hypotermiasta, ja juossut maratonin Namibian autiomaassa ilman hörppyäkään vettä. Buddhalaiset munkit taas kykenivät hengityksen avulla hidastamaan aineenvaihduntaansa jopa 64 prosentilla, jonka moni tulkitsisi jo kuolleeksi, tai ainakin vakavasti hypotermiseksi. Nämä munkit eivät kuitenkaan olleet tilanteesta moksiskaan.
Itsekin olen vast'ikään alkanut harjoitella erilaisia hengitysharjoituksia, joista ehkä päällimmäisenä juuri jäämies Hofin tunnetuksi tekemä, tummo-menetelmästä sovellettu versio, jossa hengitetään ensin 30 kertaa melko voimakkaasti sisään ja ulos, jonka jälkeen puhalletaan keuhkot noin 80% tyhjäksi, ja pidätetään hengitystä niin kauan, kun se tuntuu luontevalta. Aluksi pystyin olemaan hengittämättä noin minuutin, mutta pian jo kaksi minuuttia tuntui oikein rentouttavalta. (En minäkään olisi alkuun uskonut!) Tämän jälkeen vielä täysi sisäänhengitys ja noin 15 sekunnin pidätys, ja tämän jälkeen hengityksen tasaus. Tämän kun toistaa muutaman kerran, niin saa ihan uudenlaisen boostin päälle! Tein hengityksiä myös parvekkeella noin seitsemän asteen lämpötilassa t-paita ja shortsit päällä, ja hetken hengitykseen uppouduttuani ihan unohdin, että lämpötila oli vain seitsemän astetta. Hengitys todella tekee ihmeitä! Sama ilmiö pätee myös rakkaaseen harrastukseeni avantouintiin. Jos veteen menee kovaa pinnallisesti hengittäen, tuntuu vesi takuulla tukalalta.
Olin jo ennen tämän kirjan lukemista todella ollut kiinnostunut hengityksestä, mutta silti aliarvioinut sen merkityksen. Suosittelen kirjaa ehdottomasti kaikille, joita kiinnostaa esim. stressinhallinta, suorituskyvyn kohentaminen, tai ihan yleisesti hyvinvointi!